Ilmainen toimitus!

Voutilainen x Leijona

Voutilainen x Leijona - Leijona kellojen historia

Leijona -kellojen tarina alkaa tunnetusta Val-de-Traversin kellolaaksosta, siihen aikaan toimineesta Manufacture d’Horlogerie Lion S.A.:n tehtaalta. Vuonna 1892 lähtien tehtaalla alettiin valmistaa kelloja, joiden logossa komeili kaksihäntäinen leijona. Kellotehtailija Albert Kenel oli käyttänyt kyseistä logoa kelloissaan jo 1880-luvulla, ja Kenel siirtyi myöhemmin töihin Lionin tehtaalle.

Suomeen Leijona-kelloja alkoi ensimmäisenä tuomaan tamperelainen kellotukku ja vähittäisliike J.W. Lindroos. Todistetusti kelloja on tuotu Suomeen vuodesta 1907, mutta kyseinen liike ainakin yritti aloittaa Leijona -kellojen maahantuonnin jo aikaisemmin.

1800-luvun loppupuolella suomalaisuutta ja suomen kielen tuomista hallitsevaan asemaa edistettiin voimakkaasti, kun fennomaaninen liike oli kasvattanut suuren suosion. Tuona aikana useiden käyttöesineiden nimet haluttiin muuttaa suomenkielisiksi, yhtenä niistä Lion -kellot. J.W. Lindroos rekisteröi tuotemerkin nimeksi ”Leijona”.

Suomalaisia leijona on hahmona puhutellut kautta aikain, sillä Suomen vaakunassa on ollut kuvattuna leijona jo keskiajalla. Luultavaksi juuri tästä syystä Leijona-kellon käyttämiselle muodostui symbolinen arvon. Rannekello käyttöesineenä yleistyi sotien aikana, ja Leijona -kellot ovatkin palvelleet myös useita itsenäisyytemme ja sen säilyttämisestä puolesta taistelleita suomalaisia sotilaita. Sotien jälkeisenä jälleenrakentamisen aikana ja sen jälkeisinä vuosikymmeninä aina nykypäivään asti, Leijona -kellot ovat säilyttäneen suomalaisille merkityksellisen asemansa.

8.11.1918 kolme veljestä (Jalo, Urho ja Oiva Perkko) perustavat nimeään kantavan yrityksen, Oy Perkko Ab:n, ja seuraavana vuonna veljekset ostavat J.W. Lindroosin liiketoiminnan. Perkon alta löytyvät tuona aikana vaikuttava valikoima brändejä; Omega, Tissot, Certina, Rado, Leijona, Pierre Balmain sekä Jaz. Perkko lanseeraa bruttohintajärjestelmän vuonna 1939 ensimmäisenä yrityksenä alallaan. Lanseeraus tehdään, jotta kellojen vähittäishinnat saadaan vakautettua. Ennen uudistusta markkinoilla on ollut vaikeuksia määritellä tuotteelle ”oikea hinta”.

Jatkosodan aikana vuonna 1941 Perkko kohtaa suuria menetyksiä, kun sekä yrityksen prokuristi C.U. Bergman sekä johtaja Jalo Perkon poika Ensio kaatuvat rintamalla. Seuraavana vuonna suuret vastoinkäymiset jatkuvat, kun myös Jalo Perkko menehtyy. Tämän jälkeen Jalon vaimo Esteri Perkko ottaa ohjat yrityksessä. Vuonna 1943 upeana kunnianosoituksena puolisonsa elämäntyölle Esteri Perkko lahjoittaa 500.000 markkaa Kelloseppäkoulun perustamiseksi, ja helmikuussa 1944 koulu aloittaa toimintansa.

50-luku on Suomessa salakuljetuksen kulta-aikaa, jolle loivat pohjan vähävaraisuus, tuonnin sääntely ja korkeat tullit. Salakuljetettavia tuotteita olivat kahvi, tupakka, raha sekä kellot. Myös Leijona-kelloja salakuljetettiin Suomeen runsaasti, jopa kymmeniä tuhansia. 50-lukuun mennessä useat sveitsiläiset kellotehtaat olivat valmistaneet Leijona -kelloja, mikä teki ne salakuljettajille helposti saatavilla oleviksi. Perkko joutui rekisteröimään Leijona -tavaramerkin Ruotsiin, jonka kautta kelloja salakuljetettiin. Tämän toimenpiteen tarkoituksena oli saada salakuljetus kuriin estämällä kellojen tullaus Ruotsissa. Lisäksi Perkon Leijona-kellojen takakanteen leimautettiin tehtaalla P-kirjain.

70-luvulla kelloala koki kvartsikriisin, kun japanilaiset kvartsikidekellot yleistyivät ja romauttivat mekaanisten kellojen markkinat. Sveitsin kelloteollisuus oli pahasti jäljessä kvartsikoneistojen valmistamisessa.  Leijona-kellojen tuotanto päätettiin kriisin myötä siirtää Sveitsistä Japaniin, ja tämä ratkaisu toi mukanaan entistä kuluttajaystävällisemmät hinnat. Tämä mahdollisti Leijona -kellojen suosion kasvamisen entisestään.

Leijona on tänä päivänä Suomen vanhin ja edelleen myydyin kellobrändi.

Leijona Heritage -mallisto

· Kellot ovat 100 %:sti Sveitsissä valmistettuja.

· Kellon komponentit ovat Kari Voutilaisen omien tytäryhtiöiden tai yhteistyökumppaneiden toimittamia.

· Kellon kuoret ovat uniikkikuoria, joide viimeistelyssä on käytetty erilaisia tekniikoita, kuten satiinihiontaa.

· Kellotaulun jokainen eri painoaihe on tehty omalla painotyökalullaan tarkoittaen kellotaulusta riippuen useita eri työvaiheita painovärin kuivumisineen. Kellotauluissa näkyvien indeksien ja osoittimien (Jalo Sport & Urho Chrono) pimeässä hohtava luminointiaine on asetettu kellotauluihin käsin.

· Kellojen lasit ovat safiirilasia ja niissä on heijastuksenestopinnoite (AR). Lisäksi Urho Chronossa on kierrepohjainen lasitakakansi, joka sekin on valmistettu safiirilasista.

· Koneistot ovat sveitsiläisen Sellita-koneistotehtaan valmistamia mekaanisia koneistoja:

    - Sellita SW200-1 automaattikoneisto, käyntivara 38 tuntia. (Oiva Classic ja Jalo Sport)

    - Sellita SW510 BH automaattikoneisto, käyntivara 48 tuntia. (Urho Chrono)

· Rannekkeet ovat sveitsiläisen Rhein Fils perheyrityksen valmistamat (lisätietoa viimeisillä sivuilla). Mallisto · Leijona Heritage mallisto koostuu kolmesta eri luonteisesta kellomallista. · Mallien nimet kunnioittavat Oy Perkon perustajien Jalo, Oiva ja Urho Perkon elämäntyötä

Kari Voutilainen - arvostettu kelloseppä

· Suomalainen kelloseppä (s. 1962 Rovaniemellä)

· Suoritti kellosepän tutkinnon vuosina 1983 - 1986 Kelloseppäkoulussa Tapiolassa Espoossa

· Kesätöissä Perkossa

· Jatkoi 1989 opintojaan Sveitsissä International Watchmaking Schoolissa, jossa suoritti WOSTEP-tutkinnon.

· Kesätöissä Perkossa

· Opintojen jälkeen vuosina 1990–1999 hän toimi Parmigiani Mesure et Art du Tempsillä restauroiden harvinaisia kelloja.

Voutilainen toimi myös opettajana WOSTEP-koulussa vuosina 2000–2002 ja toi kouluun uusia kursseja.

· Vuonna 2002 Voutilainen perusti sveitsiläiseen Môtiersin kaupunkiin omaa nimeään kantavan yrityksen, joka suunnittelee ja rakentaa käsityönä kelloja.

· Voutilaisen ateljeen valmistamat kellot maksavat verottomina 87 000–600 000 euroa.

· Hänellä on töissä 15 artesaania ja he valmistavat vuodessa 45 kelloa (vuonna 2018)

Voutilaisen saavutuksia urallaan:

· GPHG* 2017 Artistic Crafts Watch Prize – Aki-No-Kure

· Watchfair 2016 palkinto - Scintillante

· Watchfair 2015 Classic Watch Prize - Vingt-8 BGR

· GPHG* 2015 ”Paras miestenkello” - GMR

· Suomen Kelloseppäliiton Suurmestari -nimitys 2014

· GAIA 2014 Ykkössija kategoriassa ”Artisanat-cre’ation”

· GPHG* 2014 Artistic Crafts Watch Prize - Hisui

· GPHG* 2013 ”Paras miestenkello” – V-8R Power reserve

· GPHG* 2007 ”Paras miestenkello” - Observatoire

*Alan arvostetuin Grand Prix d’Horlogerie de Genève -kilpailu ( = kellomaailman Oscars)

"Unelmien eteen joutuu ja saa tehdä työtä, silloin nauttii enemmän saavutuksestakin. Leijona on kello, jonka jokainen suomalainen nuori on saanut ensimmäiseksi kellokseen ja jäänyt kaikille mieleen. Mekaanisen kellon nousun myötä Leijona-kellojen unelmana on ollut palata mekaanisten kellojen valmistajaksi. Olen hyvin mielelläni mukana toteuttamassa Heritage-mallistoa ja tätä Leijona-kellojen unelmaa."

Kari Voutilainen
Suurmestari

View as Ruudukko Luettelo

7 tuotetta

per sivu
Järjestä laskevasti
View as Ruudukko Luettelo

7 tuotetta

per sivu
Järjestä laskevasti