Tervetuloa Kulta-Center verkkokauppaan!

Tietopankki

>JALOMETALLIT
>HELMET
>JALO- JA KORUKIVET
>KELLOT
>SORMUKSEN VALINTA
>GARMIN URHEILUKELLOT
>GARMIN FENIX 5 PLUS VS: APPLE WATCH
>GARMIN FENIX 5 PLUS - MALLISTO
>POLAR VANTAGE -SARJA
>NÄYTÖNSUOJALASIN ASENNUSOHJE


JALOMETALLIT

Kulta(Au)

Kulta on hopean lisäksi korujen valmistuksessa yleisesti käytetty, pehmeähkö jalometalli. Väreinä löytyvät keltakulta (keltainen), valkokulta (kirkas vaalean harmaa), sekä ruusukulta (punertava).

Kullan pitoisuuksista korukäytössä yleisimmät ovat 585(14K), sekä 750(18K). Luku kertoo puhtaan kullan määrän suhteessa seosmetalleihin tuhannesosina, eli 14 karaatin kullassa puhdasta kultaa on 585/1000, ja loput seosmetalleja jotka parantavat seoksen ominaisuuksia.

Kelta- ja punakultaisten tuotteiden huolto on helppoa ja korjaustyöt onnistuvat alan liikkeissä. Puhdistuksen voi hoitaa turvallisimmin kullalle tarkoitetuilla hoitotuotteilla. Muistathan aina varmistaa puhdistusaineiden sopivuuden korulle ammattilaiselta, mikäli koru sisältää korukiviä. 

Valkokultaiset korut ovat yleensä pintakäsitelty rodiumilla, joka on platinaryhmän metalli. Rodinoinniksi kutsuttu pintakäsittely parantaa valkokultaisen korun väriä kirkkaan vaaleaksi. On kuitenkin hyvä tietää, että pinnoite kuluu ajan kanssa riippuen sormukseen kohdistuvasta kulutuksesta vuosien saatossa. Rodinointi on mahdollista uusia kultasepällä, jolloin pintakäsittely saa korusta lähes uudenveroisen!

 

Hopea(Ag)

Hopea on yleisin kirkkaan vaalean harmaa metalli, joka on suhteessa kultaan edullinen jalometalli. Hopeaa käytetään koruteollisuuden lisäksi myös pöytähopeissa, kelloissa, sekä koriste-esineissä. Yleisin hopean pitoisuus koruissa on 925, eli sterling-hopea.

Hopeakoruja voi puhdistaa lämpimällä miedolla saippuavedellä, huuhdella huolellisesti ja kuivata hyvin. Hopean puhdistukseen on olemassa myös useita erilaisia nestemäisiä ja tahnamaisia puhdistusaineita, joiden käyttöön kannattaa tutustua huolella. Useimmiten nämä puhdistusaineet sisältävät aineita, jotka kirkastavat ja poistavat tummentumia. Muista aina tarkastaa puhdistusaineen soveltuminen korulle, mikäli se sisältää korukiviä. Hopeakorujen tummuminen johtuu kemiallisesta reaktiosta iholla ja siihen vaikuttaa ihon pH-arvo. Hopean tummuminen käytössä on siis täysin henkilökohtaista ja vaikea arvioida kokeilematta.

 

Platina(Pt)

Hintansa takia platinaa käytetään lähinnä vihki- ja kihlasormuksissa. Väriltään platina on vastaavaa kuin valkokulta, mutta ominaisuuksiltaan hankalampi työstettävä. Platinan pitoisuudet ovat 850, 900, 950 ja 999.

 

Palladium(Pd)

Valkokullassa valkoisen värin tuottavana seosteena käytettävä palladium on tuorein jalometallilainmukainen metalli. Väriltään palladium on itsessään kirkkaan harmaan vaalea. Palladiumin hyväksytyt pitoisuudet ovat 500, 850, 950 ja 999.

 


HELMET

Helmiä on sekä synteettisiä, että aitoja. Aidot helmet ovat erittäin alttiita ympäristön vaikutuksille, eli ne eivät kestä esimerkiksi kemikaaleja. Näin ollen aidot helmet tulee pukea viimeisenä päälle hiuslakan ja hajuveden jälkeen, sekä ottaa ensimmäisenä pois. Helmikoruissa kannattaa myös muistaa niiden arkuus kosteudelle, eli helmikoruja ei saa käyttää esimerkiksi suihkussa.

Helmiä ei tule puhdistaa hopeanpuhdistusaineilla eikä muillakaan aineilla, joissa ei erikseen mainita soveltuvuutta helmille. Useimmiten puhdistus onnistuu pyyhkimällä pehmeällä puuvillaisella liinalla!

 


JALO- JA KORUKIVET

Timantit

Käytetään hintansa ja ominaisuuksiensa vuoksi pääsääntöisesti kulta- sekä platinakoruissa. Nykyisin myös hopeakoruissakin. Väreinä yleisin ja suosituin on valkea (kirkas). Luonnosta löytyviä timantteja on eri sävyisiä kuten kirkkaita, kellertäviä ja shampanjan sävyisiä. Timantti on kuitenkin mahdollista värjätä kemiallisesti esimerkiksi mustaksi, punaiseksi, pinkiksi ja vihreäksi. Näin ollen timantistakin löytyy jokaiselle toivottu sävy!

Timantin arvostettuina ominaisuuksina on sen kovuus, joka luo siitä kestävän kiven korukäyttöön ja laadukkaissa timanteissa sen ulkonäkö säihkyvänä arvokivenä.

Timantti on tunnetuin jalokivi, jota on käytetty koruissa kauan. Timantti on luonnosta löytyvä arvokas jalokivi, jonka arvon määrittävät puhtaus, hionta ja väri. GIA -luokitusjärjestelmän mukainen taulukko:

GIA

 Lähde: Sandberg -timanttikorut

 

Kuutiollinen zirkonia (CZ)

Yleisin koruissa käytettävä timanttia ulkonäöllisesti muistuttava synteettinen kivi. Zirkoniassa huomioitavaa on kuitenkin pitkäaikaisen käytön jäljet, jolloin kivi voi samentua ajan kanssa.

 


KELLOT

Kellokuoren materiaalit ja pinnoitteet

Kuori on se osa kellosta, jonka sisään on sijoitettu kellon muut osat ja etupuolelle kellon lasi. Kellokuorien materiaalikirjo on suuri; mm. ruostumaton teräs, titaani, muovi, messinki, keramiikka, puu sekä kulta. Myös platinaa käytetään arvokelloissa ja hopeaa lähinnä taskukelloissa. Yleisimpiä kuitenkin ovat:

Ruostumaton teräs

Ruostumaton teräs, jonka etuja ovat kestävyys ja käyttäjäystävällisyys, sillä teräs on uudelleen kiillotettavaa. Käyttökelloon kun ajanhammas tuppaa väkisinkin jättämään pieniä hiusnaarmuja ja näitä kellosepän on mahdollista osittain tai jopa kokonaan poistaa. Vaikka teräs kestää hyvin vettä, pelkkä materiaali ei tietenkään takaa vesitiiviyttä. Eli ennen kellon uimareissua, tämä tulee erikseen varmistaa.

Oletko allergikko? On hyvä tiedostaa, että teräs on metalliseos, joka voi sisältää myös nikkeliä. EU-direktiivi 94/27/EC kuitenkin asettaa jalometallialan tuotteiden nikkelipitoisuudelle raja-arvot. Tällä pyritään vähentämään uusia altistumisia. Osa kelloista on myös pinnoitettu siten, että teräksen ja ihon väliin jää suojakerros. Pinnoite kuluu kuitenkin ajan saatossa. Kaikkiaan teräskuori on hintalaatusuhteeltaan kelpo valinta eikä se yleensä aiheuta iho-oireita käyttäjälle.

Titaani

Jos teräs tuntuu liian raskaalle, titaani voisi olla sinun kellokuoresi materiaali. Titaani on sitkeää ja sitä kautta kestävää, mutta terästä muhkeat 45% kevyempää. Väriltään se on terästä hieman tummempaa. Ihoa vasten titaani tuntuu mukavan lämpimältä ja lisäksi se on hyvin allergiaystävällinen materiaali.

Käyttökelloissa titaanin puolesta puhuu myös sen ruostumattomuus sekä magnetisoitumattomuus. Se kuitenkin naarmuuntuu terästä hieman helpommin. Titaani on terästä vaativampi materiaali työstää, mikä tekee siitä kalliimpaa. Nykyisin titaanikuorisia kelloja löytyy kuitenkin myös edullisemman hintaluokan kelloissa.

Muovi

Muovi voi kalskahtaa monen korvaan halvalta, mutta tosiasiassa seoksissa on suuri eroja laadullisesti. Halvimmat muovit nöyrtyvät nopeasti kulutuksen, kuumuuden tai vaikka liuottimien edessä. Parhaimmat puolestaan ovat erittäin kestäviä ja käyttökelpoisia kaikissa olosuhteissa.

Tunnetuimpia muovikelloja ovat Casion G-Shock -mallisto. Erinomaisen kestävyyden lisäksi moniin ostajiin vetoaa niiden jykevä ulkomuoto.

Kulta

Kulta on aina kultaa eli materiaalina arvokasta, mutta samalla myös arvonsa säilyttävää. Kultakello ei ole ehkä ole paras vaihtoehto arkikäyttöön, mutta ansaitsee kirkkaasti paikkansa arvokellojen maailmassa. Vaikka kulta on pehmeää moniin materiaaleihin nähden, se on myös äärettömän sitkeää ja lisäksi kemiallisesti kestävin metalli. Kultaa käytetään usein vain teräksen päälle tehtävänä pinnoitteena, joka ei nosta kellon hintaa paljoa.

Esimerkiksi sveitsiläisellä Tissotilla löytyy tyylikäs Goldrun Sapphire 18 karaatin kultakello.

Pinnoitteet

Kellon ulkoasua ja ominaisuuksia voidaan muokata myös pinnoitteilla. Aiemmin kuorissa käytettiin galvaanisia pinnoitteita. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että yhden mikronin pinnoite vastaa yhden vuoden kulutusta. Nykyään tilalle reitin ovat raivanneet kestävämmät PVD- sekä DLC -pinnoitteet. Miinuksena mainittakoon, että näiden pinnan läpäisseet naarmut ovat suhteellisen kalliita korjata.

PVD -kovapinnoitteella voidaan vähentää naarmuuntumista ja vaihtaa myös kellonväriä. Väri pakotetaan kuorimetalliin kiinni kovassa kuumuudessa ionipommitustekniikalla.
DLC on timantinkovaa hiilikuitua ja sillä voi pinnoittaa teräs-sekä titaanikelloja naarmuuntumisen vähentämiseksi.

 

Koneistotyypit

Millä osoittimet sitten liikkeelle eli mikä olisi sinulle osuvimmin tikittävä kellokoneisto. Käyttäjän kannalta koneistoissa tärkeimmäksi tekijäksi nousee sen voimanlähde.

Kvartsi - pysyy ajassa, kun paristoa riittää

Ja hyvin pysyykin. Kvartsikellot ovat erittäin tarkkoja, kestäviä ja kompakteja - oikein kelpoja käyttökelloja. Koneisto voidaan tehdä mekaanista pienemmäksi sekä kevyemmäksi toimintojen kärsimättä. Ne ovat myös yleensä mekaanisia kelloja edullisempia. Kvartsikoneistollisen kellon voimanlähde on pitkäkestoinen paristo eli se on hyvin huoltovapaa. Pariston vaihtoväli vaihtelee yhdestä vuodesta useisiin, riippuen kellon toimintojen määrästä. Pariston kestoon vaikuttavat jatkossa myös kellon ikä sekä huoltotarpeet.

Mekaaninen – Taideteos ilman elektroniikkaa

Mekaaniset kellot ovat arvostettuja johtuen niiden perinteisestä hienomekaniikasta ja valmistuksessa käytetystä käsityöstä. Plussaa on ekologisuus, sillä kello saa voimansa liikkeestä eikä sisällä elektroniikkaa tai ongelmajätteeksi luettavaa paristoa. Hyvin hoivattuina mekaaniset kellot ovat lähes ikuisia perheenjäseniä. Parhaiten ne pysyvät kunnossa, kun kello on käytössä riittävän usein.

Kelloa ei kannata altistaa magneeteille tai koville iskuille. Kellosepän hoidossa kannattaa vierailla noin 7-11 vuoden välein, jolloin koneisto puhdistetaan, öljytään ja mahdollisesti kuluneita osia vaihdetaan.

Mekaanisten kellojen käyntitarkkuus ei yllä kvartsikellojen tasolle. Jos kaveruksia verrataan, kvartsikellon tarkkuus voi heittää enintään +- 30 sekuntia kuukaudessa, mekaanisen heitto on maksimissaan +-20 sekuntia vuorokaudessa. Nämä ovat siis ääripäitä ja nykyään varsinkin kalliimmat mekaaniset kellot ovat erittäin tarkkoja. Mutta mikäli sinun siis tulee olla jatkuvasti tismalleen ajanhermolla, voi kvartsikello olla parempi vaihtoehto.

Mekaanisia kelloja on automaatteja sekä nuppivetoisia. Automaattikoneistosta puhuttaessa, tarkoitetaan mekaanista koneistoa, joka saa voimansa käden liikkeestä. Kello nakuttaa pari vuorokautta ilman liikettä. Jos kello jää pariksi viikoksi kaappiin, ei huolta. Kello vain takaisin ranteeseen ja se käynnistyy liikkeestä uudelleen. Ainoa vaiva on asettaa kello takaisin oikeaan aikaan.

Nuppivetoinen kello saa käyntivoimansa vedettävästä jousesta. Käyttäjältä se vaatii siis rutiininomaisen vetämisen tai 1-2 vuorokauden päästä kellon kulku hiipuu. Kellon huoltaminen on yleensä edullisempaa kuin automaatin.

Solar ja Kinetic - Valon tai liikkeen voimalla

Ympäristöystävällisyys korostuu myös Solar sekä Kinetic kelloissa, jotka saavat voimansa valo- tai liike-energiasta. Näin akun vaihtoväli voi olla jopa 8-10 vuotta.

Solarissa koneiston virtalähdettä voidaan ladata kellossa olevalla aurinkokennolla. Nyt ei kannata huolestua Suomen pimeistä vuodenajoista, viisarit kyllä liikkuvat myös syksyllä ja talvella. Solar ammentaa virtaa kaikista valolähteistä, vaikkakin auringosta huomattavasti tehokkaammin. )

 

Ranneke

Rannekkeen on ensisijaisesti istuttava hyvin käteesi ja tunnuttava miellyttävälle iholla. Hyvä ranneke korostaa myös kellon ulkonäköä. Toisaalta ranneketta vaihtamalla voi muuntaa vanhan kellon uudelleen omaan makuun sopivaksi. Rannekemateriaaleja ovat mm. teräs, nahka, kangas, silikoni, titaani ja muovi.

Teräsrannekkeet ovat hyvin kestäviä ja sopivat siksi hyvin erilaisiin käyttötilanteisiin. Metalli tuntuu kuumana kesäpäivänä mukavan viileälle, mutta pakkassäällä se voi olla toisille hieman liian kylmä. Jos teräs miellyttää, mutta haluat ihoasi vasten lämpimämmän kosketuksen, väriltään hieman matempi titaani voisi olla sinun rannekemateriaalisi.

Metallirannekkeita on erinäköisiä ja -värisiä. Ranneke rakentuu metallipaloista, jotka on liitetty yhteen sokilla. Mesh-ranneke koostuu taas pikkuruisista metallirenkaista, joista on luotu verkkomainen, korunoloinen rakenne. Metallinen joustoranneke puolestaan joustaa nimensä mukaisesti ja on oiva valinta sellaiselle henkilölle, joka ei tahdo leikkiä soljen tai lukon kanssa.

Nahkaranneke on aina ajattoman tyylikäs valinta, niin puku- kuin arkikelloissa. Nahka toki vanhenee, jolloin se alkaa hilseillä ja murtua, mutta ranneke on helppo vaihdattaa uuteen. Hikiliikuntaan tai liassa pyörimiseen nahka ei ehkä ole paras kaveri, eli jätä silloin suosiolla kello kotiin, niin rannekkeen käyttöikä kasvaa.

Jos ykkösvaatimuksesi ovat helposti puhdistettavuus, keveys sekä käyttöhuolettomuus, tekstiiliranneke on kympin valinta. Ne valmistetaan kestävästä tekokuitukankaasta sekä saatavilla useissa väreissä ja erilaisilla metalliosilla. Esimerkiksi ”nato” tekstiiliranneke pujotetaan kelloon jousitappeja irrottamatta, joten sen on helppo vaihtaa itsekin.

Jos olet intohimoinen urheilija, silikoniranneke olisi helpon puhdistettavuutensa vuoksi oiva valinta. Se onkin yleinen rannekemateriaali erilaisia kehontoimintoja mittaavissa älykelloissa. Silikoniranneke on kädessä pehmeä ja mukavantuntuinen, mutta silti kestävä.

Kumiranneke kestää hyvin kastumista ja kolhimista. Silikonirannekkeeseen verrattuna jäykempi.

 

Kellon Lasi

Kellon lasin materiaaleista safiirilasi kiilaa korkeimmalle korokkeelle. Kova safiirilasi on synteettistä korundia. Naarmuuntumattomuutensa vuoksi materiaali sopii hyvin jokapäiväiseen käyttöön, mutta toki kovasta iskusta sekin pirstaloituu. Kellolasi on kuitenkin aina vaihdettavissa ja arvokelloissa se on elinkaaren aikana siisteyden säilyttämiseksi jopa pakollista.

Sulasta lasimassasta valettava mineraalilasi on kohtuullisen iskunkestävä ja melko naarmuuntumaton, mutta kovempana materiaalina se on herkempi halkeamaan. Toki mineraalilasikin naarmuuntuu kovassa käytössä.

Akryylin eli tutummin pleksilasin etuna on puolestaan joustavuus, jonka vuoksi se kestää paremmin iskuja, mutta naarmuuntuu taas kahta edellistä materiaalia helpommin.

Hardlex on kuin akryylin lasimateriaalin välimuoto. Se kestää iskuja lasia paremmin ja puolestaan kestää naarmuuntumista akryyliä paremmin.

Kellon lasissa voi olla heijastuksenestopinta, joka helpottaa ajan katsomista kirkkaalla aurinkoisella ilmalla. Miinuksena sanottakoon, että pinta on usein helposti naarmuuntuva, mikä voi tehdä siitä epäsiistin näköisen.

Mikäli kellosi lasi sattuisi sitten naarmuuntumaan, ei kannata surkutella, sillä kaikki lasityypit ovat vaihdettavissa kellosepällä.

 

Vesitiiveysmerkinnät

Jos olet kova vesipeto tai työskentelet märissä olosuhteissa, kannattaa kiinnittää huomiota kellon vesitiiveyteen ennen suurempaa pulahdusta. Vedenpitävyys ilmoitetaan yleensä joko WR 30m tai 3atm -merkinnöillä. Vaikka WR on lyhenne sanoista water resistance, on kuitenkin tärkeä huomioida, ettei se tarkoita kellon olevan vesitiivis 30 metriin saakka vaan että kelloa on testattu sen syvyisen veden paineessa. Esimerkiksi juuri WR 30m merkinnällä varustettua kelloa ei saa kastella.

Jatkuvaksi uintikaveriksi suosittelemmekin kelloa, jonka vesitiiveys on merkinnältään WR 200m – 20atm. Roiskeveden, suihkureissun ja pikapulikoinnitkin kestää yleensä jo WR 100m – 10atm. Usein sukeltamisen kestävät kellot on merkattu Diver-merkinnällä. Laitesukelluksen soveltuvat WR 200-300m kellot.

Merkkien ja valmistajien merkinnöissä on eroavaisuuksia, joten jos olet epävarma, asiaa voi aina kysäistä asiakaspalvelustamme. Jos kätköistäsi löytyy jo vanha vesitiivis kello, kannattaa olla varovainen, sillä myös tiivisteet voivat heiketä ajan saatossa. Kelloseppä osaa auttaa tässäkin ongelmassa. Kello ei tykkää myöskään istua löylyissä, joten muista riisua se ennen saunomista.

 

Kellojen varustelua ja toimintoja

Nykyään kelloihin voidaan sisällyttää vaikka mitä toimintoja ja varusteluja aina simppelistä päivämäärästä huimaan James Bond-henkiseen veneen ohjaukseen. Alle on listattu muutamia esimerkkejä. Onko niistä joku sinun kellossasi tärkeä ominaisuus?

Päivämäärä- ja/tai viikonpäivänäyttö näyttävät siis nimensä mukaisesti mones ja mikä viikonpäivä on menossa. Kelpo apu, jos ei meinaa pysyä kärryillä kalenterin kulussa.

Kronografilla on mahdollista mitata suoritusaikaa erillisillä sekunti- ja minuuttinäytöillä, esimerkiksi urheilukilpailussa. Eipä enää tarvitse muistaa erillistä sekkaria.

Kronometri kertoo, että kyseinen kello todellakin pysyy ajassa. Jokainen tittelin saanut kello nimittäin testataan Sveitsissä COSC:n toimesta. Sertifikaatin ansainnut kello on läpäissyt useita, moninaisia kokeita.

Kellonkehä ympäröi kellonlasia kiinteänä osana. Sukelluskehä on puolestaan käännettävä versio, jota ympäröi minuuttinumeroitu aika-asteikko. Minuuttikehä on usein värjätty ja eri materiaalia kuin kuori. Kuluneen kehän voi myös tarvittaessa vaihdattaa kellosepällä.

Käyntivara kertoo viisarinäytöllä, kuinka pitkään mekaanisen kellon virta riittää toimintaan.

Tritium on yökyöpelin tai vaikkapa sukeltajan varuste, sillä sitä käytetään viisareiden pimeänerottumiseen. Kyseessä on heikosti radioaktiivinen, vaaraton aine, joka tuottaa valoa kellotaulun numeroinnille ja osoittimille.

GMT on innokkaan reissaajan oiva apu. Kellossa on kaksi tuntiviisaria, jolloin matkaaja voi asettaa kahden eri aikavyöhykkeen ajat kelloon yhtä aikaa.

 

Näistä linkeistä löydät koottuna lahjavaihtoehtoja erilaisiin tilaisuuksiin ja tarkoituksiin: